Meillä abiturienteillahan (lat. abire, lähteä pois, puhekielessä abi) vuos alko ihan yhtä jännissä merkeissä, ku mitä pikku-ykkösillä oli, ku päästiin antaa koulunsa alottaville aapisia. Voi niitä aikoja sillon ykstoista vuotta sitten astuttiin omiin kouluihimme ja saatiin aapiset, wow oikeesti! Ja nyt me päästiin olee isoja ja antaa uusille pienille ne jännittävät kirjaset, siistii!
Koulu alko vähän samalla kaavalla ku aina ennenki, mut nyt meillä oli pieni haaste siinä normi kouluarjen ohessa, että meijän piti lukea YO-kokeisiin samalla! Kesällä osalle syksy ja ylioppilaskokeet oli tuntunu nii kaukasilta ja utopistisilta, että ne ei sitte ollu ollenkaan alottanu lukua kesällä vielä. Niille sitte tietenki koulun alkaessa alko stressi kasvaa kovemmin ku niillä, jotka oli alkanu valmistautumaan. Osa opettajista anto armoa ja höllensi esimerkiks esseiden kanssa. Et hei iso käsi teille, jotka säälitte meitä! :D
Ja abit oppitunnilla!(:
Sadanpäivän aamu valkeni jännittyneenä. Hei meillä ois enää sata päivää koulua?! Oppitunneilla oli sihteerejä, kaikenlaisia eläimiä ja prinsessoja, normiarkea siis!
Nyt tää tilanne näyttäis siltä, että osa
abiturienteista on saanu abihupparinsa, osalta vielä puuttuu huppareiden
mittasuhteiden heittojen takia sun muusta syystä.
Osa huppareista näyttää tältä:
Ja osassa on tällänen kuva:
Abivuoden myötä monella on opiskeluinto laskenu huomattavasti, mutta ei
se mitään. Kyllähän se aika vitsi on, et meistäki muka pitäis ylioppilaita
tulla! :D Mutta yrityksestä pisteitä, eiks?
Ois tässä kuitenki vielä reilut kaks ja puol kuukautta koulua, et viimeset panostukset kehiin, että kaikki päästäis (halutessamme) ens syksynä jatko-opiskelemaan!(:
Kiitos tästä upeasta puheenvuorosta, Sande has left the building!
YNK-abit (miinus Arska ja Heli):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti